Braastad X.O.
Braastad-tislaamon ja sen konjakkimerkin historia alkoi, kun norjalainen Sverre Braastad avioitui Tiffon-tislaamon tyttären kanssa ja otti haltuunsa vuonna 1875 perustetun tislaamon. Tislaamosta on katsottavissa myös ruotsinkielinen video.
Edellinen ja samalla ensimmäinen konjakkipulloni koskaan tyhjeni neljän vuoden ja neljän päivän jälkeen, joten sille piti hankkia seuraaja. Luotin valinnassa tällä kertaa sokeasti kolleegan suositukseen ja hommasin tällaisen. Litran pullo kestänee minun käytöllä 6-7 vuotta, ellen sitten innostu siemailemaan tätä televisiossa näkyvän takkatulen äärellä. Ruotsissa myytävään konjakkiin on Systembolagetin nettisivuston mukaan lisätty 7 g sokeria per litra, kun vastaava lukema Suomen Alkossa on 8 g. Kielimuuri lienee eron syynä? X.O.-konjakki on aina vähintään 10 vuotta tynnyrissä kypsytettyä. Joidenkin tietojen mukaan tämä kyseinen konjakki olisi jopa 16-18 vuotiasta, mutta tiedot ovat hieman sekavia. Ehkä osa sisällöstä on selvästi yli 10-vuotiasta.

ALKOHOLIN ARVIOINTI
Braastad
Ranska
Tehdyt
Tekemistä odottavat
VIIMEISIN PULLONI TÄTÄ:
Koska en ole aiemmin arvioinut X.O.-konjakkia, ajattelin suorittaa tämän maistelun samanaikaisesti V.S.O.P.-armanjakin kanssa, jota en myöskään ole arvioinut aiemmin. Antamani arvosanat viinoille ovat yksilöllisiä, mutta tämä sanallinen arvio on yhteinen.
Pidän konjakkipullon “kulmikkaasta” muodosta ja tyylistä enemmän kuin littanasta, leveästä ja pitkäkaulaisesta armanjakkipullosta. Lisäksi tiedän kokemuksesta, että noin leveän pullon sovittaminen viinahyllyyn muiden pullojen joukkoon on oma pieni haasteensa. Konjakki on kaksinkertaisen kypsytysajan ansiosta tummempi väritykseltään, mutta molemmat saavat nesteen ulkonäöstä täydet pisteet. Tuoksussa, kuten värityksessäkin, pidempi kysytysaika antaa konjakille täyteläisemmän, hedelmäisemmän tuoksun. Kummankin tuoksussa on kuitenkin hedelmäisyyttä, mutta armanjakin tuoksu on selkeästi kevyempi ja vähemmän aromikas.
Maistan ensin armanjakkia. Se on erittäin hedelmäinen, makeahko ja voimakkaasti alkoholihuuruja sisältävä, maistumatta kuitenkaan lainkaan etanolilta. Joko mielikuvitus tekee tepposia tai sitten reilut pari tuntia sitten nauttimani kärkkärit sinapilla maistuvat vielä suussa, sillä maistan tässä mietona sekä päärynää että salmiakinkaltaista aniksen makua. Konjakissa hedelmäisyys on “tummempi”, vähemmän raikas ja alkoholinhuuruja on vähemmän. Konjakin pidempi kypsytysaika on siis tehnyt tehtävänsä. En kuitenkaan vielä parin siemauksen jälkeen osaa sanoa kummasta pidän enemmän, joten huuhtelen suuni vedellä ja aloitan uuden maistelukierrokseen. Pidän todella tästä armanjakin raikkaudesta, jossa kuitenkin on tynnyrikypsytyksenkin tuomaa makua. Konjakissa raikkaus jää hieman vähäisemmäksi, mutta on sitä hedelmäisyyttä siinäkin. Parin lisäsiemauksen jälkeen uskallan sanoa, että pidän tuosta kevyemmästä armanjakista ihan vähän enemmän kuin konjakista. Se tietynlainen keveys ja lisähedelmäisyys vie nyt VSOP:n XO:n edelle. Todella vaikea sanoa tässä vaiheessa kumpi toimii paremmin drinkeissä.
PS. Vasta kun olin kirjoittanut arvion ja antanut kaikki erilliset arvosanat molemmille brandyille laskin molempien kokonaisarvosanat ja huomasin niiden olevan yhteinen, kuten tämä sanallinen arviokin.
| MAKU 78 | TUOKSU 90 | PULLON ULKONÄKÖ 100 | JUOMAN ULKONÄKÖ 100 |
KOKONAISARVOSANA
85 / 100
ARVIOI TÄMÄ ALKOHOLI
Haluatko kertoa oman mielipiteesi alkoholista Braastad X.O.? Anna omat arvosanasi ja kirjoita halutessasi myös sanallinen arvio avaamalla arviointilomake alta. Voit myös lukea mitä muut ovat aiemmin kirjoittaneet tästä alkoholista. Lue myös pelisäännöt.Braastad X.O.
Braastad-tislaamon ja sen konjakkimerkin historia alkoi, kun norjalainen Sverre Braastad avioitui Tiffon-tislaamon tyttären kanssa ja otti haltuunsa vuonna 1875 perustetun tislaamon. Tislaamosta on katsottavissa myös ruotsinkielinen video.
Edellinen ja samalla ensimmäinen konjakkipulloni koskaan tyhjeni neljän vuoden ja neljän päivän jälkeen, joten sille piti hankkia seuraaja. Luotin valinnassa tällä kertaa sokeasti kolleegan suositukseen ja hommasin tällaisen. Litran pullo kestänee minun käytöllä 6-7 vuotta, ellen sitten innostu siemailemaan tätä televisiossa näkyvän takkatulen äärellä. Ruotsissa myytävään konjakkiin on Systembolagetin nettisivuston mukaan lisätty 7 g sokeria per litra, kun vastaava lukema Suomen Alkossa on 8 g. Kielimuuri lienee eron syynä? X.O.-konjakki on aina vähintään 10 vuotta tynnyrissä kypsytettyä. Joidenkin tietojen mukaan tämä kyseinen konjakki olisi jopa 16-18 vuotiasta, mutta tiedot ovat hieman sekavia. Ehkä osa sisällöstä on selvästi yli 10-vuotiasta.

Valmistaja: Braastad | Valmistusmaa: Ranska |
Alkoholipitoisuus: 40 % | Kypsytysaika: 10-12 vuotta |
Lisätty sivustolle: 29.09.2025 | Drinkit tästä alkoholista: Tehdyt Tekemistä odottavat |
VIIMEISIN PULLONI TÄTÄ: | |
Lähde: Helgoland | Pullokoko: 1000 ml |
Ostohinta: 50.95 € | Ostohinta €/litra: 50.95 € |
Varastotilanne: Varastossa | |
ALKOHOLIN ARVIOINTI
Koska en ole aiemmin arvioinut X.O.-konjakkia, ajattelin suorittaa tämän maistelun samanaikaisesti V.S.O.P.-armanjakin kanssa, jota en myöskään ole arvioinut aiemmin. Antamani arvosanat viinoille ovat yksilöllisiä, mutta tämä sanallinen arvio on yhteinen.
Pidän konjakkipullon “kulmikkaasta” muodosta ja tyylistä enemmän kuin littanasta, leveästä ja pitkäkaulaisesta armanjakkipullosta. Lisäksi tiedän kokemuksesta, että noin leveän pullon sovittaminen viinahyllyyn muiden pullojen joukkoon on oma pieni haasteensa. Konjakki on kaksinkertaisen kypsytysajan ansiosta tummempi väritykseltään, mutta molemmat saavat nesteen ulkonäöstä täydet pisteet. Tuoksussa, kuten värityksessäkin, pidempi kysytysaika antaa konjakille täyteläisemmän, hedelmäisemmän tuoksun. Kummankin tuoksussa on kuitenkin hedelmäisyyttä, mutta armanjakin tuoksu on selkeästi kevyempi ja vähemmän aromikas.
Maistan ensin armanjakkia. Se on erittäin hedelmäinen, makeahko ja voimakkaasti alkoholihuuruja sisältävä, maistumatta kuitenkaan lainkaan etanolilta. Joko mielikuvitus tekee tepposia tai sitten reilut pari tuntia sitten nauttimani kärkkärit sinapilla maistuvat vielä suussa, sillä maistan tässä mietona sekä päärynää että salmiakinkaltaista aniksen makua. Konjakissa hedelmäisyys on “tummempi”, vähemmän raikas ja alkoholinhuuruja on vähemmän. Konjakin pidempi kypsytysaika on siis tehnyt tehtävänsä. En kuitenkaan vielä parin siemauksen jälkeen osaa sanoa kummasta pidän enemmän, joten huuhtelen suuni vedellä ja aloitan uuden maistelukierrokseen. Pidän todella tästä armanjakin raikkaudesta, jossa kuitenkin on tynnyrikypsytyksenkin tuomaa makua. Konjakissa raikkaus jää hieman vähäisemmäksi, mutta on sitä hedelmäisyyttä siinäkin. Parin lisäsiemauksen jälkeen uskallan sanoa, että pidän tuosta kevyemmästä armanjakista ihan vähän enemmän kuin konjakista. Se tietynlainen keveys ja lisähedelmäisyys vie nyt VSOP:n XO:n edelle. Todella vaikea sanoa tässä vaiheessa kumpi toimii paremmin drinkeissä.
PS. Vasta kun olin kirjoittanut arvion ja antanut kaikki erilliset arvosanat molemmille brandyille laskin molempien kokonaisarvosanat ja huomasin niiden olevan yhteinen, kuten tämä sanallinen arviokin.
| MAKU 78 | TUOKSU 90 |
| PULLON ULKONÄKÖ 100 | JUOMAN ULKONÄKÖ 100 |



