Pullon lasi on erittäin tummanvihreää ja hädin tuskin läpinäkyvää. Siksi koko pullo näyttää varsinkin täytenä mustalta. Kun etikettikin on pääosin tumma, tulee pullon ulkonäöstä mieleen pullollinen tervaa tai lääkettä. Pari ulkonäön lisäpistettä tulee tuubista, jossa pullo myydään. Viskin väri on kullankeltainen, aavistuksen kultaa vaaleampi. Tuoksussa on jonkin verran hedelmäisyyttä ja leipämäisyyttä sekä runsaahkosti alkoholin höyryjä. Nyt kun tätä tietokoneen äärellä rauhassa nuuskuttelen, olen aistivinani myös aavistuksen vaniljaa. Suutuntumassa on runsaasti alkoholin poltetta, joka kihelmöi kielellä ja ikenissä. Se ei suinkaan ole pelkästään huono asia, vaan osa elämystä. Etanolin makua tässä ei ole lainkaan. Maku mukailee selkeästi tuoksua, eli pieni makean hedelmän vivahde on koko ajan läsnä yhdessä miedon viljamaisen leivän maun kanssa. Jälkimaussa alkoholin polte viipyilee pitkään ja peittää kutakuinkin alleen muut mahdolliset maut. Varsin helposti siemailtava viski tämä on jopa minun hiljalleen raakaan alkoholiin tottuvalle suulleni.