Valmistaja suosittelee tämän nauttimista sellaisenaan -7 asteen lämpöisenä (korkeahko alk-% estää jäätymisen). Minä maistelen tämän huoneenlämpöisenä. Pullo on erikoisen ja mielenkiintoisen mallinen. Se on lähes neliskanttinen, mutta samalla alaspäin leveävä tai ylöspäin kapeneva, ajattelutavasta riippuen. Pullosta ei löydy tasaista pintakohtaa neliösentin vertaa, sillä koko pullo on kohokuvioista, poislukien pohja ja lyhyt kaula. Pullo lienee myös paksua lasia, sillä litran pullo painaa täytenä lähes 1,8 kiloa. Neste ei ole kirkasta, vaan sameaa ja vaalean kellertävää. Tuoksu on todella voimakkaan, lähes pistävän sitruunainen. Pieni etanolinkin tuoksu sieraimiini kantautuu. Sitruunaa käytetään niin monen pesu- ja tiskiaineen tuoksuna, että väkisinhän sellainen tulee tästäkin mieleen. Ensihörpyllä ymmärrän, miksi tätä suositellaan maistettavan pakastekylmänä. Ihan varmasti tämä tuntuisikin suussa silloin paremmalta. Maku on sitruunainen, mutta ei juurikaan etanolinen, mikä on aina hyvä asia. Täysin synnitön likööri ei kuitenkaan ole. Jokaisella hörpyllä ensimmäinen maku on hieman “likainen”, mutta hetikohta maku muuttuu raikkaan sitruunaiseksi. Jälkimaku on miellyttävän raikas ja likööriksi tämä ei ole makeudeltaankaan ihan pahimmasta päästä.